Miksi tunteiden kohtaaminen on tärkeää?

Sanna Lehikoinen
Psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti
ja työterveyspsykologi

Omien tunteiden kohtaamattomuus on kuin sulkisi oven omalle sisäiselle maailmalleen.
Se voi tuoda hetkellistä helpotusta, mutta se estää meitä ymmärtämästä itseämme ja altistaa fyysiselle ja psyykkiselle pahoinvoinnille ja oireille.
Yleensä tunteet tulevat ja menevät eikä niitä aina edes ehdi erityisemmin huomioida, mutta joskus tunteet voivat jäädä vaivaamaan. Mieltä askarruttava ja ikävä tunne voi pyöriä mielessä eikä siitä ole helppo irrottautua. Tätä kutsutaan murehtimiseksi.
Tällöin saatamme ajatella, että työstämme ja kohtaamme tunnetta, ja ihmettelemme, miksi se ei
miettimisestä huolimatta hellitä.
Oikeastaan murehtiminen ei ole tunteen kohtaamista. Vaikka haluaisimme tunteiden hellittävän, emme murehtimalla todella kohtaa syviä tunteitamme, vaan välttelemme niitä ja ne vain pyörivät mielessämme kehää.

Miksi tunteiden kohtaaminen on niin vaikeaa?

Tunteiden kohtaaminen voi olla vaikeaa monista syistä. Tunteiden välttely ja tukahduttaminen voi olla jo lapsuudessa omaksuttu selviytymiskeino, eli meitä ei ole opetettu pysähtymään tunteiden äärelle.
Tunteet voivat myös tuntua pelottavilta. Voi olla pelottavaa pysähtyä sellaisen äärelle, jossa joudumme kohtaamaan omat pelkomme ja haavoittuvuutemme. Meistä voi myös tuntua, että mikäli pysähdymme tuntemaan, emme enää pysty kontrolloimaan niitä, tunteet ottavat ylivallan eivätkä ainakaan hellitä.
Joskus tunteiden kohtaaminen on vaikeaa, koska ne liittyvät menneisiin kokemuksiin, joita emme ole täysin käsitelleet. Tällaisia voivat olla esimerkiksi menetykset tai hylätyksi tulemisen kokemukset. Niitä voi olla helpompi vältellä kuin kohdata.

Mistä tiedämme, että välttelemme tunteita?*

Tunteiden välttely voi ilmetä voimakkaana selviytymiskeinojen eli puolustusmekanismien käyttönä.
Puolustusmekanismit ovat tärkeä osa psyykkistä säätelyämme, mutta laajalti käytettynä, ne voivat myös kapeuttaa ja jäykistää psyykkistä prosessointiamme ja estää tunteiden syvempää kohtaamista.
Puolustuskeinot ovat osin tiedostamattomia ja ne voivat ilmetä esimerkiksi tunteiden torjuntana. Tai ne voivat olla projisointia, jolloin siirrämme omat vaikeat tunteemme toiseen ihmiseen tai ne voivat olla vaikkapa arvon kieltämistä, jolloin emme halua ajatella ja kohdata sitä, miten kipeältä jonkin asian menettäminen meistä tuntuu.
Puolustuskeinojen käyttö voi lyhyellä aikavälillä helpottaa ahdistusta, mutta pitkällä aikavälillä se estää meitä kohtaamasta ja käsittelemästä tunteita tehokkaasti ja sen myötä ahdistus voi lisääntyä.
Ahdistuksen lisääntyminen voi kertoa siitä, että meillä on käsittelemättömiä tunteita tai tarpeita, joita emme ole kohdanneet. Ahdistuksen alle voi kätkeytyä monenlaisia tunteita, kuten pelkoa, vihaa, surua tai häpeää. Vaikka ahdistus on usein epämiellyttävä kokemus, voi sen välittämä viesti olla tärkeä.
Kun tunnistaa ahdistuksen merkityksen, on sen myötä helpompi lähestyä tunteita, sen sijaan että pyrkisi niitä pakoon.

Tunteiden kohtaaminen ja psyykkinen hyvinvointi

Vaikka tunteiden kohtaaminen voi tuntua vaikealta, on se kuitenkin keino lisätä itseymmärrystä ja
henkistä hyvinvointia.
Tunteiden kohtaaminen auttaa meitä ymmärtämään itseämme paremmin. Jos tunteita jatkuvasti
sivuuttaa ja välttää, voi olla vaikeaa tunnistaa omia tarpeitaan, toiveitaan ja rajojaan ja kommunikoida niitä muille.
Tunteiden kohtaamattomuus voi lisätä stressiä ja ahdistuneisuutta tai tunteet voivat jäädä pinnan alle ja purkautua myöhemmin hallitsemattomasti. Pitkään tukahdutettuina olevat tunteet voivat ilmetä myös fyysisinä oireina, kuten unettomuutena, päänsärkyinä, vatsavaivoina tai lihasjännityksinä.
Pahimmillaan tunteiden kohtaamattomuus voi johtaa pidempiaikaisiin psyykkisiin ongelmiin, kuten masennukseen. Tunteiden kohtaamattomuus voi heikentää mielen hyvinvointia ja elämänlaatua.

Miten tunteita voi kohdata?

Ensimmäinen askel tunteiden kohtaamisessa on halu pysähtyä omien tunteiden ja kokemusten äärelle.
Tunteiden kirjoittaminen paperille tai vaikkapa puhelimeen voi auttaa tunteiden kohtaamisessa, sillä sillä tavoin pystymme paremmin pysähtymään niiden äärelle, siirtämään tunteita pois mielestä ja tarkastelemaan ja jäsentämään niitä. Kirjoittaminen auttaa muuttamaan murehtimista tunteiden työstämiseksi.
Itseltä voi kysyä esimerkiksi: ”Mitä minä tunnen juuri nyt?”, ”Mikä tämä tunne on?” ja ”Mikä aiheutti tämän tunteen?” Tunteen nimeäminen auttaa jäsentämään ja tiedostamaan sen olemassaolon. Tärkeintä kirjoittamisessa on sallia kaikkien tunteiden esiin nouseminen, kuten vaikkapa vihaisuus tai surullisuus.
Jos kirjoittaminen on vaikeaa, voit piirtää, maalata tai liikkua. Voit sillä tavoin ilmaista tunteita, jotka muutoin olisivat vain mielessä. Kehon liike vaikkapa kävellen, juosten tai tanssien voi auttaa
vapauttamaan tunteita ja kehittää mielen ja kehon yhteyttä. Tärkeintä tässäkin on sallia itselle tunteet ja niiden ilmaisu kehollisesti.
Tärkeää on muistaa, että tunteet ovat luonnollisia reaktioita tilanteisiin, eivätkä ne ole oikeita tai vääriä.
Tunteiden kohtaamisessa auttaa itsen hyväksyminen ja myötätunto itseä kohtaan. Tunteet eivät aina ole loogisia tai ne voivat olla tilanteeseen nähden voimakkaitakin. Ne voivat olla seurausta menneistä kokemuksista, pelosta tai kehon reaktioista. Hyväksy tunteet sellaisina kuin ne ovat.

Avun hakeminen tunteiden käsittelemiseen?

Joskus tunteet voivat tuntua liian voimakkailta tai pelottavilta ja silloin voi kokeilla ottaa etäisyyttä
tilanteeseen. Poistu tilanteesta, anna itsellesi aikaa rauhoittua. Kävele, hengitä syvään tai tee jotain muuta rentouttavaa. Tunteiden työstämistä voi tehdä itsenäisesti, mutta joskus ulkopuolinen apu voi olla tarpeen.
Jos koet, että tunteiden käsitteleminen yksin on liian vaikeaa tai kärsit elämää rajoittavista tai
hankaloittavista oireista, voi olla hyvä hakea apua ammattilaiselta. Terapian avulla voi yhdessä terapeutin kanssa pyrkiä ymmärtämään tunnereaktioita ja niiden syitä.
Terapiassa hyväksyvä työskentely voi auttaa kohtaamaan tunteita ja työskentely voi parantaa
elämänlaatua ja tukea mielen hyvinvointia.

Lähteet:

Jaakkola, L., Bärlund, J. E., Nylund-Kalli, C. ja Rossi, S. (2021). Tunnefokusoitu psykodynaaminen lyhytpsykoterapia. Kustannus Oy Duodecim

Pennebaker, J. W. ja Smyth, J. M. (2016). Opening Up by Writing It Down. How Expressive Wrinting Improves Health and Eases Emotional Pain. The Guilford Press. New York

Purdon, C. (1999). Thought Suppression and Psychopathology. Behavioral Research and Therapy, 37, 1029-1054